Miksi runoja?

Vuosien varrelta kertyneitä runosia leijuu pikkuisilla lapuilla pitkin huushollia. Iski päähäni ajatus, voisinko ne vähitellen kerätä yhteen ja samaan kansioon. Siis miks ei blogiin? Miks ei! Runo päivässä karkoittaa dementian niinkuin avantouinti flunssan. Ja saattaapa hyvässä lykyssä karkoittaa lukijatkin!

perjantai 11. helmikuuta 2011

ERÄS ONNITTELURUNONEN


ARJA-SERKKU VIISKYT VUOTTA:

JUHLAT TÄNÄÄN, EIKÄ SUOTTA.
PIRTSAKALTA  ROUVA NÄYTTÄÄ
VAIKKA TÄYDET VUODET TÄYTTÄÄ.

LÄHELTÄ JA KAUKAA SERKUT
SAAPUI JUHLIIN; MONET HERKUT
NOTKUMAAN SAA PITOPÖYTÄÄ.

VARMAAN ITSEKUKIN LÖYTÄÄ
TÄÄLTÄ LÄHEISIMMÄT TUTUT;
KUULUMISET, MONET JUTUT
VAIHDETAAN JA SAADAAN MUKAAN.

TAPAAMISTA TUSKIN KUKAAN
UNOHTAA VOI PITKÄÄN AIKAAN.
KUKA KAIKEN AIKAAN SAIKAAN?
KUTSUMALLA SYNTTÄREILLE

AUTOTYTTÖ!  TEITPÄS MEILLE
KESÄPÄIVÄN AURINKOISEN,
YLLÄTYKSEN MELKOMOISEN!

ONNITTELUJA, HALAUKSIA,
SIVELYJÄ, SIPATUKSIA!
SINISIÄ AJATUKSIA, SILKINPEHMEITÄ ILMEITÄ,
SINISTEN KUKKIEN LUMOA
VIISIKYMPPISELLE SERKKUTYTÖLLE.

Juhlat Moision kartanossa 18.7.2004

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti