LÄHESTYY JO MITTUMAARI

Juhannus, tää mittumaari;
mökillä on mummi, vaari
eessään tyyni järvenpinta.
Riemua on täynnä rinta,
odotusta aattoillan.

Lapsenlapset kaarisillan
sukuun silloin muodostaa.
Yhdessä on mukavaa,
kokko suvun yhteinen,
sytytetään, tiedän sen.

Hyttysiä läiskitään
lätkällä, myös hännällään
huitoo niitä pieni Simo.
Itikoilla veren himo
ihoon saa ne istumaan.

Elämä on mallillaan.
Onhan kesä kautta maan,
toiset vettä niskaan saa,
silti syytä juhlistaa 
vaikka sää ei olis parhain.

Lämpöaalto meni varhain
aikaisemmin toukokuussa.
Lintusilla pesät puussa,
Ruusut kukkii, koleaa
pohjatuulta vaikka saa.

Illan kruunaa sauna lämmin,
kuka ehtii vikkelämmin
järven syliin pulahtaa?
Vesi kylmää, paleltaa!
Saunaan juostaan nopeaan.

Juhannusta kuka vaan
juhlia voi reippain mielin.
Koivunoksat oven pieliin,
grilliin maukas possunliha.
Ilomieltä raikuu piha.

Juhannusta juhlimaan
itsekukin, siitä vaan!