KEVÄÄLLE

Rinne täynnä keltaisia kukkasia näin,
leskenlehdet katselevat aurinkoa päin!

Vaikka kylmää vielä maa
kukat ylös kurkottaa
kevätpäivään ilon tuoden,
hyvänmielen meille suoden.

Tervetullut, leskenlehti!
Vihdoin kevät tänne ehti!

MÖKINRAKENTAJAT

Juhannuksena 2010 Korppisen rannalla Saviniemessä.

Nyt ne valmiiks saunan sai! Kylpivätkin, tottakai!
Huomenna, jos särkee pää, - tai jos vähän yskittää -
kiuas uusi kaiken syy. Mutta senkin hyväksyy
istuttuaan lauteet uudet, oman saunan ihanuudet!

Huomenna, jos Luoja suo, värin lattia saa tuo!
Hellan hormi vetää kyllä, pelti auki hellan yllä.
Kunhan pappa seinät sutii telalla myös, ettei hutiin
lennä kallis pinoteksi. Mistäs pappa telan keksi?

Jo kuuluu jostakin narinaa? Siis lopetellaan jo tarinaa,
ei ääneen viitsi lukea tätä, tää tavallista on lätinätä.
Jos silti tahdot tämän lukea, muista ottaa tuolista tukea.
Telkusta jalkapallopeliä, ulkona lämmintä juhannuskeliä!

Uuden saunamökin ensimmäisen saunaillan muistoksi
riimitteli anja-mummi

MURUSEMME

Siristä silmiäsi! Kevät!

                      Näetkö nuo pienet silmut?

                      Aivan aluillaan olevat?

                      Niistä versoo uusi elämä,

                      tulevaisuus, mahdollisuus.

                      Entä pirstaleiksi hajonnut

rakkautemme, pienet muruset?

                      Nekö pitäisi talteen kerätä?

                      Niistäkö yritän rakentaa

yhteisen elämämme jatkon?

                      Mahdoton tehtävä? Niin ovat

                      pieninä rippeinä, palasina

                      tallottu lattian rakoon.

                      Mutta versoohan silmuistakin

                      uudet lehdet ja  kukkiva oksa.

                      Miksi ihmiselle on niin vaikeaa?

Anteeksi antaa. Molemmin puolin.