KESÄLLÄ KERRAN

Tämän runosen löysin varastosta paperinipusta, olen raapustellut riimejä heinäkuun viimeisenä vuonna 1991 mökkeröllä:

Näinhän se aina menee loma
kun  järvenrannalla mökki on oma.
Asuu mökin vintissa oravat pienet,
nousee aittapolulle keltaiset sienet.

Joka ikinen aamu heti kun herään
aamu-uinnilla päiväksi voimia kerään.
On oltava lomalla voimaakin mukana,
muuten voi tulla olo niin tukala!

On tuotava lautoja, lyötävä naulat,
ja vaikka pitkiksi venyisi kaulat
niin joskus jos kotiin aikoo uuteen,
ei varaa kesällä uupeluuteen.

Mennäänpä tästä jo lohkomaan
ja pyykkikiviä kantamaan.
Vai unohdettaisko kokonaan
työt rankat,  jäätäiskö rantaan vaan....

(samalle paperipalalle olin kirjoittanut löytämäni kolmannen säkeistön lauluun Kaunis on luoksesi kaipuu...)
Nämä vanhat runotekeleet täytyy nyt kuitenkin postata että säilyvät bogissani ja korvaavat paperilappuset huushollissa. Muutamia muitakin on, postaan nekin vaikka eivät nyt niin ajankohtaisiakaan...