Kuuletko koivujen puhuvan?
Huomaatko, miten viesti kulkee tuulen mukana,
siirtyy latvuksesta latvukseen?
Vieriikö kaikki, mitä sanomme
huhuina ihmiseltä ihmiselle?
Pitäisi varoa mustamaalaamista...
Lahja. Mieluinen. Yllättävä.
Tavanomaisesta jää hailakka jälkimaku.
Silti kohteliasta olla kiitollinen.
Muuten saattaa olla lahjaton...
Syksyn kuuraiseen maahan jäätyneet
keltaiset hevoskastanjan lehdet
kahisevat askelteni alla.
Samanlaista kahinaa ovat
lapsuudesta nousevat muistot.
Oman isän ikävää.
Huomaatko, miten viesti kulkee tuulen mukana,
siirtyy latvuksesta latvukseen?
Vieriikö kaikki, mitä sanomme
huhuina ihmiseltä ihmiselle?
Pitäisi varoa mustamaalaamista...
Lahja. Mieluinen. Yllättävä.
Tavanomaisesta jää hailakka jälkimaku.
Silti kohteliasta olla kiitollinen.
Muuten saattaa olla lahjaton...
Syksyn kuuraiseen maahan jäätyneet
keltaiset hevoskastanjan lehdet
kahisevat askelteni alla.
Samanlaista kahinaa ovat
lapsuudesta nousevat muistot.
Oman isän ikävää.
Kiitos tästä ihanasta runosta, Anja!
VastaaPoistaMonia ajatuksia sydämesi pohjalla kaihertamassa.<33333
Löysin sattumalta nämä hajanaiset kirjaamani ajatukset eilisen kirjoituskurssin kansiosta. Hih. <33333
VastaaPoistakirkkaita ajatuksia ja herättää lukijassakin tunteita, etten vain ole mustamaalannut...
VastaaPoistaMukava jos herätti tunteita. Kukapa meistä nyt mustamaalaisi?!?...
Poista