KATKERANSULOINEN PALUU

En mä uskonut tunteitain silloin,
järki voitti, sä jäädä sait niin.
Minä sydäntä kieltelin illoin,
vaikka toi sinut ain´ unelmiin.
Lähdin luotasi kauaksi työhön,
mikä leivän ja varmuuden toi.
Sinä jälkeeni katselit yöhön,
kuka lähtee, ei palata voi.


Sulta rakkaani pyydänkin tänään,
ota luoksesi, syliisi sun.
Salli jäädä, mä tyytyisin vähään,
paitsi rakkauteen, olethan mun.
Aina helppo ei palata sinne
minkä kylmästi jättänyt on.
Ellet huoli, en tietää voi, minne
tästä lähtisin nyt onneton.

Kauanhan matkallain
vuosia viivyinkin vain.
Syliisi turvaan painaisin pään.
Sallitko, että siihen mä jään.

4.3.1993 anja





Tervetuloa runoblogiini, Suvi!