Vesihelmiä oksilla luumupuun
kun alkaa vuosi, ja tammikuun
toinen jo päivä; ulkona suojasää.
Kohta pihalla lunta et yhtään nää
jos räystäiltä vettä, kuin kevään myötä
näin valuu pitkin päivää ja yötä.
Ovat alenneet kinokset reunoilla pihan
ja sukset on laitettu kuntoon, ihan
turhan vuoksi, kun lunta ei lain.
Kumisaappaat jalkaani aamulla hain
vaikka jäässä aivan pinta tien.
Paras kun metsäpolkua vien
pienen koirulin lenkille aamutuimaan.
Muuten kämmäisin kuperkeikkaan huimaan
jos ei piikkejä saappaiden pohjan alla.
No, selviän hiljempaa kulkemalla!
Vaan entäpäs tänään? Yhtenään
lumihiutaleet maahan lämpimään
ja oksille vihreän pihapuun;
on kolmas päivä jo tammikuun!
En kaipaa pauketta pakkasten,
en paksua nietosta hankien.
Vain pientä sädettä auringon
joka varjoja reunaan koivikon
taas heittäisi, iloa, toivoa tuoden.
Ja alkaisi tämänkin uuden vuoden.
Ihana runo!<3
VastaaPoistaOikein hyvää ja antoisaa vuotta 2013 sinulle, Anjuska!<3333
Kiitos Aili kommentistasi! Kuin myös!
VastaaPoistaKiva runo! Mukavaa alkanutta uutta vuotta sinullekin. Nautinnollisia talvipäiviä, kevättä kohti mennään...
VastaaPoistaKiitos Evangelina. Kiva odotella kevättä ja sitten vihdoin kesää.
PoistaSuliko kaikki lumi pois? Viehättävä runo kevään märästä tammikuusta ja kevään kaipuusta.
VastaaPoistaKyllä se kevät ajallaan tulee. Minä en vielä ajattele kevättä, sillä lumimäärä kasvaa ainakin toisella mokomalla, mutta sulaa ennen juhannusta.
Suli paljon alemmaksi hanget, mutta nyt tuiskuttaa puuterilunta lisää.
PoistaJep, juhannuksena on hanget hävinneet! Kesää kohti mennään.