Miksi runoja?

Vuosien varrelta kertyneitä runosia leijuu pikkuisilla lapuilla pitkin huushollia. Iski päähäni ajatus, voisinko ne vähitellen kerätä yhteen ja samaan kansioon. Siis miks ei blogiin? Miks ei! Runo päivässä karkoittaa dementian niinkuin avantouinti flunssan. Ja saattaapa hyvässä lykyssä karkoittaa lukijatkin!

lauantai 14. huhtikuuta 2012

KEVÄTAAMUNA

















Aurinkoa kasvoillesi
kevättuuli tuoda saa,
mielin määrin iloisuutta,
odotusta oikeaa
lähestyvän kevätkesän,
linnunlaulun, peiponpesän.


Hymynhäivää huulillesi
nostaa aamun raikkaus,
keltakultaa hiuksillesi
lämmin säteen pilkahdus.
Konsertti on mustarastaan,
ilomielin ota vastaan!


Eikä haittaa pisaroista
kevätsateen pehmeän,
puroista ja pikkujoista
solinan niin lempeän
kuulet airueina kevään.
Heräät aamuun hymyilevään!

8 kommenttia:

  1. Ihania aistimuksia! Iloitsen kanssasi. Miksiköhän minulla ollut pitkään "sordiino" päällä kaiken kauniin kokemiseen..
    Kivutko niin päällimmäisinä että latistavat ilotunteet.Jospa tästä vielä...
    Oma runosuonenikin niin tukkeessa että voi, voi. Väkiseltään ei värssyt synny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se alkaa sinunkin runosuonesi pulputa kunhan vähän kipuilut vähenevät kevään myötä. Paranemisia!

      Poista
  2. ihanasti soljuva kevät runo. kuvassa upea kivi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät saa sen aikaan! Kivi on mökkijärven rannalla, se on lokin partiointipaikka.

      Poista
  3. Soljuu se runosuoni, Anja-Regina.<333

    Oikein hyvää sunnuntai-iltaa sinulle.<333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liekö ollut kevätpuron pulputusta! Samoin sinulle keväistä viikkoa (nyt jo maanantai).

      Poista