Miksi runoja?

Vuosien varrelta kertyneitä runosia leijuu pikkuisilla lapuilla pitkin huushollia. Iski päähäni ajatus, voisinko ne vähitellen kerätä yhteen ja samaan kansioon. Siis miks ei blogiin? Miks ei! Runo päivässä karkoittaa dementian niinkuin avantouinti flunssan. Ja saattaapa hyvässä lykyssä karkoittaa lukijatkin!

torstai 27. maaliskuuta 2014

KEVÄÄLLE


Aurinkoiseen aamuun herään;
peipon laulu, airut kevään
oksistosta pihapuun -
portti aikaan kaivattuun,
kohti lämpöä ja kesää!












Talitintitkin jo pesää
uutterasti rakentaa.
Kevät on jo! Ihanaa!
Mustarastaat vielä hetken
virittävät lauluaan.











Mielessäni teen jo retken
Kesärannan poukamaan.
Kuulen liplattavan laineen,
näen sorsan soutavan.
Sydämeni tunnen saaneen
kesämielen ihanan.


3 kommenttia:

  1. Oi miten ihana runo, Anjuska:)
    Suloista kesämielistä viikonloppua sinulle ja pojillesi ♥♥♥

    VastaaPoista
  2. Aina niin ihanan positiivinen kommentoija olet, Aili. Kiitos!

    VastaaPoista
  3. Tulin kurkistamaan näkyykö täällä sitä pioninkukkaa. =) Mutta ehkä se joskus näkyy. =)

    Miekin kerään kermanekkoja! Ihan vaan valkoisia ja yksinkertaisia. <3

    Runoilukin on <3

    VastaaPoista