Miksi runoja?

Vuosien varrelta kertyneitä runosia leijuu pikkuisilla lapuilla pitkin huushollia. Iski päähäni ajatus, voisinko ne vähitellen kerätä yhteen ja samaan kansioon. Siis miks ei blogiin? Miks ei! Runo päivässä karkoittaa dementian niinkuin avantouinti flunssan. Ja saattaapa hyvässä lykyssä karkoittaa lukijatkin!

torstai 4. lokakuuta 2012

TIKKU KIELESSÄ

On kuin olis tikku kieleen
tullut, kun ei runot mieleen
ole nousseet pitkään aikaan.
Mikäs sen nyt aikaan saikaan?
Liekö syksyn sadesäissä
syy, vai niissä taikka näissä
puuhastelun mietinnöissä.
Kenties valvotuissa öissä?












Yöllä piinaa täysikuu,
sade piiskaa, taikka muu
hiertää alla hiusten rajan.
Koetan kestää tämän ajan.
Reippautta kyllä sain
metsästä, kun eilen hain
vahveroita talven tulla.
Riittävästi on jo mulla.

Päivät silti samaa rataa
peräperää aina mataa.
Tempaistava akka on
säälin suosta, onneton.
Reippaaksi mä alan heti.
Homma tämä kiinni veti.
Valita en syksyn säästä
otan kiinni ilon päästä.


Ja heti huomenna käynnistyy
uusi ja positiivinen asenne
elämään, syksyyn...hih.
Näkispä vaan.






2 kommenttia:

  1. Kylläse siitä lähtee, ilmat eivät saa meitä masentaa!<3333

    Leppoisaa viikonloppua sinulle, Anja!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vettä vaan viskoo...puolitoista sateetonta päivää ollut parin viikon jaksossa. Väkisinkin nokka kääntyy maata kohti. Mutta noustaan...
      Samoin sinulle toivottelen viikonloppuja. Uutisista tuli tohmajärveläisten tahto hoitaa itse asioitaan mm. terv.toimessa. Hyvä te.

      Poista