Miksi runoja?

Vuosien varrelta kertyneitä runosia leijuu pikkuisilla lapuilla pitkin huushollia. Iski päähäni ajatus, voisinko ne vähitellen kerätä yhteen ja samaan kansioon. Siis miks ei blogiin? Miks ei! Runo päivässä karkoittaa dementian niinkuin avantouinti flunssan. Ja saattaapa hyvässä lykyssä karkoittaa lukijatkin!

perjantai 31. toukokuuta 2013

MÖKKERÖLLÄ

Kesä kesän jälkeen saan
viettää aikaa uudestaan
niinkuin ennen, huolta vailla,
lapsuuteni kultamailla.












Niemen nokkaan mökki nousi,
rannan eessä kuikat sousi
kohti saaren lummerantaa,
joka pesäsuojan antaa.












Kesäillan tuuli vieno,
saunan lämpö, olo hieno.
Laiturilta veden syliin.
Kaipaa en mä toisiin kyliin.












Lähellä on luonto, vettä
polskutella vaikka että
virkistyy - ja hyvä niin,
lepo siirtyy jäseniin.












Aitta oottaa nukkujaa.
Kuunnellaanko kukkujaa
lähimetsän koivupuussa?
Uni oottaa ovensuussa.




Mieli hyvä, onnellinen,
olo raukee, levollinen.
Enpä vaihtais koskaan tätä
mökkiläisen elämätä!






8 kommenttia:

  1. Kaunista runonpunontaa kauniista mökkimaisemasta ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sydämen kyllyydestä suu puhuu! Minulle paras paikka!

      Poista
  2. Kiitos hienosta runosta ja kauniista kuvista!
    Onnellista viikonloppua sinulle.<33333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aili kommentistasi, nää mun runot on ns runoja. Mutta niistä huokuu se onni, mitä koen täällä mökkeröllä. <33333

      Poista
  3. Ihanan kesäinen runo, kauneus ja rauha synnyttävät helmiä. Ihanaa kesän jatkoa ja terveyttä

    VastaaPoista
  4. Runo ja kuvat natsaavat yhteen. Tuli tunnelma tänne saakka ja aiheutti kaipuun mökille : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ovat mökkeröltä kuvat ja niihin liittyvät tunnelmat runomitassa.
      Ehkäpä jo ensiviikolla pääsee taas niemen nokkaan...

      Poista