Miksi runoja?

Vuosien varrelta kertyneitä runosia leijuu pikkuisilla lapuilla pitkin huushollia. Iski päähäni ajatus, voisinko ne vähitellen kerätä yhteen ja samaan kansioon. Siis miks ei blogiin? Miks ei! Runo päivässä karkoittaa dementian niinkuin avantouinti flunssan. Ja saattaapa hyvässä lykyssä karkoittaa lukijatkin!

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

KEVÄTTÄ ILMASSA ON, ON

Auringon säteet lävistävät ikkunan,
sisällä ilma tuntuu raskaalta.
Otan pienen koirulini hihnaan
ja astumme ulos keväiseen aamuun.
Raikas, kirkas maaliskuun aamu.
Tien pinta jäinen, petollinenkin.
Varovaista askellusta, onneksi on
liukuesteet alla. 












Simon mieli palaa kävelytielle;
aamupostit tienvarsilla tuoreina
eilisillan kävelylenkeiltä.
Pieni koira mennä virveltää
hihnankantaman verran edellä.
Minä raahaudun perässä,
jalassani kolme numeroa liian isot
mustat Kuoma-saappaat.


Ihana aamu, kaksin kulkea.
Haistella, pysähdellä, nuuskutella.
Kuunnella keväistä konserttia:
varpusten sirkutusta, tiaisten titityytä.
Närhipariskunnan aamuista erimielistä
keskustelua pesänrakentamisesta.
Palokärjen rummutusta.
Ensimmäisiä räkättirastaita koivikossa.


Taivas on huikaisevan sininen.
Yht´äkkiä on päällämme kurkiaura,
vetovastuu vaihtuu ja aura tiivistyy.
Pohjoista kohti on auran kärki,
suunta on selvä pesimäsoille.
Kauan katson kurkien perään.
Iloisena, onhan kevät.
Syksyllä oli haikeutta.


Aurinko lämmittää ihanasti.
Tienvarsipurossa virtaa vesi,
pajunkissat pörhistyvät oksissa.
Trööt! Kuusi upeaa valkoista joutsenta
ylittää meidät lähietäisyydeltä.
Niilläkin matkan suunta ylös pohjoiseen.
Hyräilen: "Linnut, te lentäkäätte pohjoiseen
sillä ikävä meitä täällä ravistaa..." 
Meniköhän se noin?

12 kommenttia:

  1. Anjuska!

    Onpa sinulla ja Simo-pojalla ollut elämyksellinen matka ulkona luonnossa<3

    Kerrassaan mahtavat runon ainekset olet kerännyt;DD Oikein leppoisaa sunnuntai-iltaa ja iltapäivää, Anja-Regina.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, eipä tästä juuri runoa syntynyt, halusin vaan merkitä muistiin aamun tuntemuksia. Oli oikein raikas, pitkä aamulenkki meillä Simon kanssa..
      Samoin sinulle hyvää sunnuntain iltaa ja alkavaa viikkoa.

      Poista
  2. tunnelma ja tunteet haaveineen ovat kauniin tuoreesti esillä.. rakastan tälläistä vapaamittaisata sydän ajatusta.oikein koskettava runo, Simosta puhumattakaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aikatherine! Vapaamuotoisesti vain annoin tekstin tulla ilman runomittaa. Tunnelma tärkein.

      Poista
  3. Anja, runosuoni sykkii sinulla. Monesti se siis runo tulee jossakin ja sitten sitä ei enää muista juuri sellaisessa muodossa kuin se oli päässä...ääh siis ehkä ymmärsit :D.

    VastaaPoista
  4. Jep, pitäisi olla kynä ja paperinpala taskussa näitä h-hetkiä varten. Mieleenpainaminen on jo ikäkysymyskin, eipä sitä muista kohta mitä äsken tapahtui tai mietiskeli. Hih.

    VastaaPoista
  5. Kyllä luonnon kiertokulku vuodenaikoineen niin ihmeellinen.
    Kiitosaihe että voimme kaikilla aisteillamme ammentaa voimaa
    Luojamme kätten töistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysin olen samaa mieltä, SinikkaHelena!

      Poista
  6. kevät on ihanaa aikaa. Valo ja päivien lämpö sekä sulavat lumet puroineen lirisevät iloisesti. Oikein kiva proosaruno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväässä on aina uuden kasvun toivo. Kiitos Aikatherine.

      Poista
  7. Kevät on lupaus. Tarinasi kertoo siitä : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mayo, kyllä minäkin tunnen niin.

      Poista