Miksi runoja?

Vuosien varrelta kertyneitä runosia leijuu pikkuisilla lapuilla pitkin huushollia. Iski päähäni ajatus, voisinko ne vähitellen kerätä yhteen ja samaan kansioon. Siis miks ei blogiin? Miks ei! Runo päivässä karkoittaa dementian niinkuin avantouinti flunssan. Ja saattaapa hyvässä lykyssä karkoittaa lukijatkin!

perjantai 4. maaliskuuta 2011

HANURIRISTEILY















Edessä on meillä matka,
matka pieni ja mukava
haitareita kuuntelemaan 
kilpailuja katsastamaan.

Pitkin maata matkustajat
saapuvat Turun satamaan
noustaksensa nopeasti
samaan laivaan lastautumaan
laivan kannelle kavuten
merelle mekastelemaan
kilpailuja katsomahan
seuraamaan sulosävelet.

Siell on haitarit hajalla
laivan laajoilla aloilla:
soitto kiirii niin somasti,
kilpailevat keskenänsä
hopeisesta haitarista
kurtusta kultahäkistä.

Tanssittavat taitavasti
viisut, viehkeimmät sävelet
sormillansa soudattavat
sorealla soitollansa
meille toisille iloksi.

Soittavat semifinaalin
keskikesän koitoksihin
Ikaalisten ilopitoihin
missä taidot punnitahan
mestariksi merkitähän
paras heistä palkinnolla
harmonikoista hopeisen
kultaisista kaikkein kuuluin.

Ilo on itse mukana olla
seurata semifinaalit
seurassa samansukuisten
harmonikan harrastajain.


















Jamit jatkuvat iloiset,
kansa kulkee käytävillä,
nostaa kaulaansa koholle
kajauttaa kauniit laulut.
Mukana on monet miehet
kurtut kauniit kainalossa
laulannassa laatuisassa
soitossa surusävyssä.




4 kommenttia:

  1. ...ja hauskoo olla pittää, ei maha mitää<3

    VastaaPoista
  2. Nii onkii aena näillä reissuilla, laiva täys haitaristeja ja tuttujakin tullut vuosien varrella. Monet eivät malta nukkua koko yönä vaan soittavat ja laulavat.

    VastaaPoista
  3. Hienosti olet jo virittäytynyt soittoreissuun.
    Mukavaa matkaa vaan!

    VastaaPoista
  4. Unelma; kamat ei ole vielä kapsäkissä mutta katsottu valmiiksi. Simo-paketti tulossa huomenna sinulle.

    VastaaPoista