LÄHESTYY JO MITTUMAARI

Juhannus, tää mittumaari;
mökillä on mummi, vaari
eessään tyyni järvenpinta.
Riemua on täynnä rinta,
odotusta aattoillan.

Lapsenlapset kaarisillan
sukuun silloin muodostaa.
Yhdessä on mukavaa,
kokko suvun yhteinen,
sytytetään, tiedän sen.

Hyttysiä läiskitään
lätkällä, myös hännällään
huitoo niitä pieni Simo.
Itikoilla veren himo
ihoon saa ne istumaan.

Elämä on mallillaan.
Onhan kesä kautta maan,
toiset vettä niskaan saa,
silti syytä juhlistaa 
vaikka sää ei olis parhain.

Lämpöaalto meni varhain
aikaisemmin toukokuussa.
Lintusilla pesät puussa,
Ruusut kukkii, koleaa
pohjatuulta vaikka saa.

Illan kruunaa sauna lämmin,
kuka ehtii vikkelämmin
järven syliin pulahtaa?
Vesi kylmää, paleltaa!
Saunaan juostaan nopeaan.

Juhannusta kuka vaan
juhlia voi reippain mielin.
Koivunoksat oven pieliin,
grilliin maukas possunliha.
Ilomieltä raikuu piha.

Juhannusta juhlimaan
itsekukin, siitä vaan!

KEVÄÄLLE

Aurinkoiseen aamuun herään;
peipon laulu, airut kevään
oksistosta pihapuun -
portti aikaan kaivattuun,
kohti lämpöä ja kesää!

Talitintitkin jo pesää
uutterasti rakentaa.
Kevät on jo! Ihanaa!
Mustarastaat vielä hetken
virittävät lauluaan.

Mielessäni teen jo retken
Kesärannan poukamaan.
Kuulen liplattavan laineen,
näen sorsan soutavan.
Sydämeni tunnen saaneen
kesämielen ihanan.

HÖPÖNHÖPÖÄ ANONYYMILLE

Laitanpa tyrkylle "uuden runon",
kiusamielessä sen nyt punon.
Katson, vieläkö anonyymi
kädessä viuhka ja kaulassa plyymi
kommentit laittaa mun sähköpostiin.

Kommentit kaikki englanninkielen
kääntämään joudun, se tökittää mielen,
piruuttaan joku jos kiusata aikoo
ja kommentit monet päivittäin taikoo,
ei onneksi blogiini näkyviin tule.

Ihme on suuri jos ymmärtää tämän
runomitassa kiusalla esittämän
juttuni, katsotaan kehuuko vielä.
Mitenkä joku jaksaakin siellä
houkuttaa klikkaamaan blogiinsa.

En minä helposti lankaan lennä,
piraattiblogiinsa en minä ennä.
Deletän kommentit sähköpostin,
näinhän minä hänelle kostin.
Enkä aukaise jatkossakaan.

Sehän parhaiten nauraa
ken viimeksi nauraa....
Ja vahingonilo
se puhtainta on....

HAASTEVASTAUS

Kaisumarjatta heitti haasteella, yritän siihen todesti vastailla:

1. Mikä on sisustustyylisi?
     - otetaan mitä on, tilpehööri tarpeeton
       kerää pölyt kaapin päällä, koira kulkee joka säällä
       kotonansa kaikkialla, villakoirat sängyn alla....

2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten sisustamisessasi?
     - olohuone lienee tärkein, sisustuskin parhain värkein.
     Kipot, kapot, lasit fiinit, täynnä punaa on vitriinit!

3. Mihin käyttäisit rahaa ilman huonoa omaatuntoa?
    - viljalti jos rahaa oisi, matkustella meikä voisi,
    lentää Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Vietnamiin.

4. Mihin käytät paljon rahaa?
    - enimmäkseen laskut maksan, reissailen ja hyvin jaksan.
    Melkein kuluu, mitä tulee, eikä haittaa kunhan "rulee"...

5. Mistä ajasta unelmoit?
    - nuoruus palaa enää ei, ruuhkavuodet voimat vei.
    Jospa seesteisesti jatkaa voisin vielä elon matkaa.

6. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?
     - läheisen jos menettäisin, miten siitä selviäisin?
     Raskasta se kyllä ois, enää yhtään antais pois.

7. Missä olet tunnollisin?
    - työssä olin tunnollinen, ahkera ja kunnollinen.
    Nyt ei enää kello määrää mitä tämä eukko häärää.

8. Minkä inhimillisen virheen annat anteeksi?
     - anteeks tahdon kaiken antaa, turha mukanaan on kantaa.
     
9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?
    - lempeys ja sydän lämmin, äitiys ja onni perheen
    hoivaa, hellii, sallii erheen.

10. Mikä on miehen parhain ominaisuus?
      - turvallinen olkapää, vaikkei sitä toiset nää.
      Uskollisuus, selkä suora, kierrä ei kuin kelkan nuora.


Kiitos kaisumarjatta kysymyksistä. Kun osoitit haasteen tänne runoblogiini, yritin riimitellä. Hih.
   
    

MARRASKUU

Marraskuu -
ja kohta jo joulu.

Maa vailla lumipeitettä,
vain sateen liottamat
koivunlehdet
ja männynneulaset
lätäköisellä polulla.

Aamu valkenee verkkaan,
pimeys poistuu viivytellen.

Kaipaan kohmeisten lehtien
kahinaa lenkkipolulleni..
Kaipaan vitivalkoista lunta
peittämään puolukkamättäitä.
Kaipaan, vaikka en tiedä,
onko se jätettyä vai tulevaa.

Huomaan uusia hennonvihreitä
lehtiä mustikanvarvuissa!
Tokko tiesivät, tulee kylmyys,
lunta,  paukkupakkasia.
Miksi avata silmunsa talveen,
sillä  kevääseen on vielä aikaa.

Polun varren uljaat saniaiset
ovat  taittuneet maata vasten.
Kaarelle, suojaksi sammaleesta
nousevalle suppilovahverolle.

Kahlaan kaakaonruskeassa
ruohikossa ja väistelen
vesilätäköitä.
Marraskuu -
ja kohta on joulu.

MITTUMAARIN MIETTEISSÄ

Aurinkoa,   taivaankaari
sininen.  On mittumaari.
Keskikesän suurta juhlaa!
Päivät lämpöänsä tuhlaa.

Yöllä paistaa täysikuu,
kauniimpi kuin mikään muu
silta kuun on järven yllä.
Ihana on kesä, kyllä!

Aamun tullen kimmeltää
aurinko, ja veteen jää
säteittensä kirkas hohde;
kuvaajalle oiva kohde.

Juhannus on juhlaa kesän,
ihmisenkin oman pesän
onni valtaa, hyvä on
mielikin, niin huoleton!

SYNTTÄRIRUNOSIA

Taidanpahan tallentaa tänne ne runoset, joilla onnittelin tripla-synttäreillä. Ovatpahan muistissa täällä.

" Ruusun tahdon sulle antaa, kukan naisen kiireisen.
Tarvitse ei vettä kantaa, - kuihdu ei, on ikuinen.

Paljon ruusuisia vuosia sinulle!"

(paketissa Tomulan seinälautanen rosa baccara)

Ja serkkupojalle:
"Katse eteenpäin!
Asento, lepo ja hernerokka - asemapaikkana Hartolan Nokka!
Nytpä jo pääsitkin miehen ikään, elämä maistuu, ei hillitse mikään.
Tässäpä sinulle koiruli söpö, olkoon se vaikkapa kolmas Jöpö! "

Harmi, ettei ole kuvaa kolmannesta nyytistä. Siinä oli Nomination-rannekkeen kalapala ja pussukallinen erilaisia "jalokiviä".
Mutta runo 15-vuotiaalle ja ripille päässeelle H:lle tässä:

"Jos kivi kengässä alkaa hiertää, parasta silloin on sepelit kiertää.
Kiviä sinulle lahjaksi kannan, lämmöllä kaikki sinulle annan.

Riparilahjaksi rannekkeen pala, olkoon se vaikkapa Korppisen kala!"

Nämä runoset on meikäläisen vakilätinöitä, niitä on kiva kirjoitella vaikkapa Muumi-aiheisiin kortteihin.